Täällä raapustaa pieni otus, joka majailee jossain päin Suomea ja tappaa aikaa kolhuja kokeneen akustisen kitaran kanssa. Tarvitseeko tietää sen enempää? Nautin olostani kun saan kupin teetä ja voin kuunnella hyvää musiikkia, kamerakin on mukava toveri toisinaan. Tarvitsen parturireissun ja kupin kahvia - näiden tavallisten tarpeiden (vettä, ruokaa, maailmanrauha) ohella, mutta niidenhän toivoisi olevan itsestäänselvyys tässä maailmassa. Ainakin sen maailmanrauhan.
Toisinaan tämä blogi jää huomiotta ja vielä useammin sen todellinen merkitys jää itsellenikin hämäräksi, inspiraatiotulvan purkaminen voisi olla hyvä tapa käyttää tätä mutta sitä tarkoitusta palvelee mielestäni paremmin tumblr (http://australianpenguins.tumblr.com). Elämän selittelyyn ja satunnaisiin tapahtumapostauksiin tämä soveltuu hyvin, vaikka rytmi on ja todennäköisesti tuleekin pysymään melko epäsäännöllisenä.
Lähestyvä Joensuuhun muutto on saanut pohtimaan asioita ja elämää yleensä, asenne pieneen maisemanvaihdokseen on vaihtunut yllättävän myönteiseksi. Aluksi nykyistä elämäntilannettaan vähätteli ja yritti puolustautua sillä, että mahdollisesti kaikki muuttuisi parempaan uudessa paikassa - eihän tässä olekaan muuten mitään vikaa, kunhan vain muistaa menneisyytensä. Viimeinen vuosi on ollut elämäni parhain, vaikka elämä tuntuukin aina paranevan vuosi vuodelta.
cy'all, ehkä tänään, ehkä kahden kuukauden päästä
Tuukka
ps. odotan lättähattuvaunujen paluuta liikenteeseen - Pasilan ratapihan kuvausreissu oli varsin antoisa.
