Everything is music and nothing hurts. Lähes kaikki vapaa-aika tuntuu menevän jollain tavalla musiikkiin, mutta toisaalta tuntuu että elämässä on enemmän sisältöä ku aiemmin. Ehkä näin sen pitääkin mennä, who knows.
Sigur Rósin INNI-dokkari/livetallenne näytettiin Joensuun Rokumentissa (musiikkielokuvafestari), täydellistä. Yllätyin siitä täysin että täällä edes on tollanen, ihan mukavasti elämää täällä pikkukaupungissa on. Sopeutuminen Pohjois-Karjalan perukoille on tapahtunu varsin mallikkaasti, vaikka Helsinkivisiitit onkin aina yhtä mukavia. Siinä kaupungissa vaan on jotakin, en voi auttaa itteäni sen faktan kanssa että Rautatieasemaa ja kivimiehiä katsellessa sekä ratikoilla seikkaillessa tunnen olevani kotona.
Koeviikko lähestyy ja pitäisi jaksaa lukea ranskaa ja uskontoa ja tehdä matikan tilastoprojektia mutta sunnuntaisin motivaatio tuntuu olevan jossain muualla, ehkä se siitä. Je ne parle pas francais et je crois que je peurrais dormir plus.
Tällaista kuuluu tänne - viettäkää hauska sunnuntai, koalat.
1. En harrasta asioiden nimeämistä juurikaan, mutta omistan kaksi akustista kitaraa nimeltä Kyösti ja Torsti.
2. Haluaisin opiskella islantia.
3. Harrastin (jolla)purjehdusta muutaman kauden mutta jouduin lopettamaan kilpailupaineiden ja terveydentilan takia ja nyt kaduttaa, takana käytännössä kaksi kesää ilman purjehdusta ja äärimmäinen ikävä sitä. Ens kesää odotellessa...
4. Soitan kitaraa ja haitaria. Ihmiset jaksaa aina kysyä että miks ihmeessä haitari, ja loppujen lopuks siihen päätyminen oli lähinnä sattumaa. Alunperin mun piti aloittaa pianon soittaminen mutta opetusta ei tuntunu löytyvän mistään ni faija heitti ehdotuksen että jos haluaisin kokeilla soittaa haitaria koska meidän kämpän nurkissa pyöri joku vanha, aikanaan isoveljelle ostettu soitin. Opettaja sattu olemaan innostava ja sille tielle sit jäätiin, vaikka pianon soittaminen houkuttelis yhä :---D. Kitaraan päädyin sitä yleisintä kautta eli riparin jälkeen se ei-kenenkään-omaisuutta oleva vanha akustisen raato pääsi kunnon käyttöön ja vähitellen niiden riparibiisien sointuharjaamisen jälkeen motivaatiota riitti muuhunkin soittelemiseen. Suunnitelmissa olis vielä ukulelen hankkiminen, kunhan rahatilanne vain antais jossain vaiheessa tarpeeks periksi.
5. Pelkään ilmapalloja. Toki myös jollain tavalla pimeää, hyviä kauhuleffoja, yksinäisyyttä ja sotaa eli näitä normaaleja asioita, mutta pahin kaikista on ilmapallot (älkää kysykö miksi).
6. Tulevaisuudensuunnitelmat täysin auki. Visioita on ollu valokuvauksesta arkkitehtuuriin ja toimittajaan mutta mitään sen varmempaa ei tällä hetkellä ole, tällä hetkellä on ollut pientä ajatusta kielten opiskelusta, esimerkiks ruotsalainen filologia eli rakkaan länsinaapurimme kirjallisuuden kääntäminen vois olla hauska ajatus. Mutta ideat vaihtuu ja voin vaan arvata mistä löydän itseni kymmenen vuoden päästä.
7. Aasinsiltana edellisestä, oon suunnitellut lähteväni opiskelemaan ulkomaille. Suunnasta ei vielä varmuutta, Ruotsi vois olla hauska valinta tai toisaalta Ranska (ainakin sais kielen opiskeltua...) tai Britit?
8. Asuin elämäni ekat neljä vuotta Costa Ricassa & Namibiassa ja opin espanjan ja englannin ennen suomea. Costa Rican ajoista en muista mitään ja fiksuna lapsena unohdin espanjan täysin (vaikka sitä koko lapsuuteni kuulleena osaan ääntää ~oikein) mutta englannista jäi hyvät pohjat.
