(suurin inspiraatio aikoihin, toi mies on nero)
Everything is music and nothing hurts. Lähes kaikki vapaa-aika tuntuu menevän jollain tavalla musiikkiin, mutta toisaalta tuntuu että elämässä on enemmän sisältöä ku aiemmin. Ehkä näin sen pitääkin mennä, who knows.
Sigur Rósin INNI-dokkari/livetallenne näytettiin Joensuun Rokumentissa (musiikkielokuvafestari), täydellistä. Yllätyin siitä täysin että täällä edes on tollanen, ihan mukavasti elämää täällä pikkukaupungissa on. Sopeutuminen Pohjois-Karjalan perukoille on tapahtunu varsin mallikkaasti, vaikka Helsinkivisiitit onkin aina yhtä mukavia. Siinä kaupungissa vaan on jotakin, en voi auttaa itteäni sen faktan kanssa että Rautatieasemaa ja kivimiehiä katsellessa sekä ratikoilla seikkaillessa tunnen olevani kotona.
Koeviikko lähestyy ja pitäisi jaksaa lukea ranskaa ja uskontoa ja tehdä matikan tilastoprojektia mutta sunnuntaisin motivaatio tuntuu olevan jossain muualla, ehkä se siitä. Je ne parle pas francais et je crois que je peurrais dormir plus.
Tällaista kuuluu tänne - viettäkää hauska sunnuntai, koalat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti