unelmoin hetken, ehkä joskus asun bussimatkan päässä lähikaupasta

note to self: nahkakenkien huoltaminen on parasta mahdollista terapiaa. 

Elämän pieniä iloja on lahnailupäivät himassa, Bon Iver-jamit ja hyvät kirjat. Carlos Ruiz Zafón: Tuulen varjo yllätti pahasti ja kirjastoreissu piristi päivää. Lisäks uudet tuttavuudet, akustisen soittelu ja flunssailun jälkeinen sosiaalinen elämä luovat toivoa elämään, vaikka yleinen usko ihmiskuntaan tuppaa häviämäänki aina aika ajoin. Mistä lie sitten johtuu.

(hyväksi havaittu fiilistelybiisi. suosittelen)